Reviews

Reviews

“Highlight of The New Year” (transl.) -Global Music Magazine, Germany, 2018

“Roots-levy, joka on täysin kansainvälistä A-luokkaa” -Soundi, Jussi Niemi, 2019

“Me And The Bible (We’re The Devil) in particular is a striking song with Forestfield singing about self-righteous, hypocritical Bible bashers.  Forestfield uses his throaty voice pretty effectively and is a skilful multi-instrumentalist, playing piano, guitar, bass, organ and dobro. -Blues Matters, UK, 2018.

“The sound is ideal for pounding along the motorways at a certain speed and it’s a difficult album t find fault with.” -Fatea Magazine, UK, 2019

“An endlessly playable album” -Blues Music Blog, Australia, 2019

”Nobody’s World” todistaa jälleen artistin kuuluvan kotimaisen lauluntekijäkaartin kärkeen.”  -Blues Finland, Marko Aho, 2018

He never became a sociologist — instead Dave Forestfield (born Tatu Metsapelto) is now one of the leading solo artists in Finland. The songs on his latest release, “Worn Out Dreams” (Propaganda) are timeless, melodic and lyrical. He also has the ability to combine influences from various areas of roots music.” – Blues Webzine

“Nobody’s World toimii mainiosti. Soitto svengaa erinomaisen relasti” -Soundi, Jussi Niemi, 2017

“Avausraita Me and My Bible (We’re The Devil) on kansainvälisen luokan hittikamaa. -Blues News, TT Tarkiainen, 2017

-(google transl. from Spanish) “Through the head of Dave Forestfield go countless stories and many of them go down to paper and then become songs, which raises how hypocrisy, populism and false standards of living have taken people completely.” -Historias Del Blues, 2017

“Albumi tallailee rennosti Americanassa, jonka juurevat sävyt tuntuvat hienostuneilta. Kaksinaismoralismia, vallankäyttöä ja populismia perkaavat sävellykset rullaavat ilmavina” –Pohjalainen, Juha Seitz, 2017. 

“Kielisoittimia ja koskettimia suvereeniin tyyliin käsittelevä taiteilija uskaltaa naureskella itselleen, mikä tuntuu toisinaan olevan katoava luonnonvara etenkin kotimaisilla kentillä. Kepeyksistä tummiin pohdintoihin liikehtivä albumi viehättää monipuolisuudellaan. Forestfield ja kumppanit eivät vierasta edes ilakoivaa gospelia, joka pääsee irti joviaalilla I Believe the Change Will Come -raidalla. -Soundi, 2015

“Kaksi pitkää settiä tarjosivat niin puristamatta rentoa menoa, että sitä voi häpeilemättä tarjoilla missä päin maailmaa tahansa” – Aamulehti, Jussi Niemi

“Forestfieldin laulussa on samaa intiimiä tunnelmaa kuin sielunsa löytäneen Nick Lowen viimeisimmillä albumeilla.”  – Soundi

“Forestfield laulaa kuin puolihuolimattomasti ikiaikaisella karismalla mestareiden Bob Dylanin ja Leonard Cohenin tapaan. Muusikkona Forestfield on monilahjakkuus ja virtuoosi, jonka taituruus paistaa läpi kaikista yksityiskohdista.”  – Savon Sanomat

Wasteland Teens voisi aivan yhtä hyvin täräyttää Keith Richardsin X-Pensive Winosin kiekon käyntiin. – Blues-Finland.com

”Dave Forestfieldin ”Worn Out Dreams” pitää sisällään ajattomia, lyyrisiä ja melodisia mestariteoksia. ”Worn Out Dreams” osoittaa Dave Forestfieldin mainioksi roots-henkiseksi biisintekijäksi. Melodiat ovat tarttuvia ja sävelmien esitystapa raikas. Yksinkertaisen rehellisesti tehty musiikki on sanalla sanoen kaunista.” – Blues-Finland

”Hän tekee oman juttunsa niin hyvin, että sitä on pakko arvostaa.” – Keskisuomalainen

”World Of Lies voisi olla Dylanin viimeisiltä levyiltä kotoisin, ja Dark Side Of Town haisee Springsteenin kaupunkilauluille. Eipä pieniin nimiin verratakaan.” – Karjalainen

“Viidennen sooloalbuminsa julkaissut laulaja-lauluntekijä ansaitsisi paljon suuremman huomion.” – Satakunnan Kansa

”Forestfield osoittautuu trubaduuriksi, joka kulkee arvostettujen singer-songwritereiden jalanjäljillä aivan kuin olisi ollut sillä tiellä aina.” – Savon Sanomat

”Continental Dinner tarjoaa nimestään poiketen lähinnä amerikkalaismallista roots-herkkua. Forestfieldin ilmaisussa on vähemmän rujossa asussa saman sukuista vanhan maailman patinaa kuin Jo´ Buddyn otteissa.” – Soundi

”Dave Forestfieldillä ei ole kiire mihinkään, eikä siis parane kuulijallakaan olla.” – Vertigo

”Laulajana Forestfield antaa elämänkokemusten tulla äänestään läpi. Ne luovat sopivaa väriä niukkoihin tulkintoihin, jotka muodostuvat uskottaviksi.” – Salon Seudun Sanomat

”Forestfield on suomalaisen juurimusiikin kynäniekkoja.”One Truth Town” on kuin kuvataidetta musiikin kaavussa, siksi eläväisiä tuokiokuvia Forestfield maalailee sanoin ja tunnelmin. Tekstit haastavat kuuntelemaan ja pohtimaan – loppujen lopuksi jää kuulijan päätettäväksi, minkälaisen kuvan yhden totuuden kaupungista itselleen piirtää.” – Blues-Finland

”Amerikkalaiseen kulttuuriperintöön liian tukevasti nojaavat suomalaisartistit tuppaavat yleensä epäonnistumaan levyllä pahasti, mutta Forestfield osoittaa, että homman voi tehdä myös toisella tavalla. Avainsana on tyylitaju, jota maestrolta ja hänen taustabändiltään tuntuu löytyvän riittävästi.” – Keskisuomalainen

”Laulu herättääkin kuulijan toivomaan encorea. Onneksi apu on lähellä, koska silloin voi kuunnella levyn uudelleen. Näin minä ainakin olen toiminut.” – Blues News

”Huipentumansa miehen mustasti humoristinen synkistely saa albumin keskeisteoksessa Roadside Blues, jonka yhdeksän minuutin vapaasti assosioiva leijailu tuo karskiudestaan huolimatta mieleen jopa Neil Youngin klassisen On the Beachin. Kuvitteellisen A-puolen viimeisenä kuultava järkäle on vimmassaan, savuisuudessaan ja yleistunnelmassaan niin onnistunut, että se nakertaa tehoja jälkeensä kuultavilta ja hiukan kepeämmiltä vedoilta.” – Desibeli

”Albumilla on kaikuja Bob Dylanista, Fats Dominosta ja Neil Youngista. Viittaukset eivät kuitenkaan ole häiritseviä, vaan kuulija ilahtuu samaan tapaan, kuin Aku Ankka -fani tutkiessaan Don Rosan yksityiskohtia pursuavia piirroksia.” – Vertigo

”Dave Forestfield on tehnyt levyllisen erinomaisen kuunneltavaa musiikkia. Kappaleita on 13 ja soittoaika on sopiva vanhan älppärin mittainen. Kaikki tämä aika menee kuunnellessa leppoisasti ja unohtaen kysymyksessä olevan suomalaisen esiintyjän.” – Classic Rock Suomi